Lapsuudessa opitut taloustaidot luovat hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen. Silti rahasta on usein vaikea puhua. Talous ja nuoret TATin asiantuntija Eija Seppänen jakaa vinkit siihen, kuinka taloustaidot voi ottaa osaksi jo pienenkin lapsen arkea.

Suomalaiset nuoret ovat taloustaidoiltaan 20 OECD-maan joukossa toiseksi parhaita, kertoo tuore PISA-tutkimus – mutta tutkimus paljasti myös isoja eroja koululaisten osaamisen välillä.

Taloustaitoja ei kannatakaan jättää pelkästään koulun opetettavaksi, vaan ottaa raha-asiat rohkeasti puheeksi myös kotona. Mutta miten lapsesta oikein kasvatetaan vastuullinen rahankäyttäjä? Kuinka pienelle lapselle voi alkaa puhua rahasta – ja miten?

”Rahasta kannattaa alkaa puhua varhain. Lapset leikkivät kauppaleikkejä jo ennen kouluikää, moni saa ensimmäisen puhelimen koulutielle astuessaan ja pankit myöntävät pankkikortteja jo 7-vuotiaille”, kertoo Talous ja nuoret TATin opettajien talouskoulutuksen asiantuntija Eija Seppänen.

Ajoissa aloittamisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa tuputtamista tai liian vaikeiden asioiden käsittelemistä. Rahasta kannattaa Seppäsen mukaan puhua avoimesti ja osana perheen arkisia rutiineja. Esimerkiksi kaupassakäynti on hyvä keino harjoitella rahataitoja lapsen kanssa eri ikätasoihin sopivalla tavalla. Lapsen kanssa voi tehdä yhdessä ostoslistan, miettiä paljonko rahaa on käytettävissä ja antaa lapsen itse hoitaa punnitsemisen tai käteisellä maksamisen. Lopuksi koko perhe voi kokata ostoksista yhteisen aterian.

”Arjen rutiinit voi kääntää kivoiksi mahdollisuuksiksi, joista lapsi oppii arjen taitoja ja elämänhallintaa ilman talousosaamisen tyrkyttämistä”, Seppänen sanoo.

Eri perheissä eri tavat – ikätasoittain

Rahankäyttöä rajaavat perheen käytössä olevat tulot, ja elämäntilanteita on yhtä monta kuin perheitäkin. Lisäksi rahankäytössä on usein kyse arvovalinnoista: mihin meidän perheessämme halutaan panostaa, mistä säästää? Viimeistään kouluiässä lapsi alkaa kiinnittää huomiota siihen, että kavereiden perheissä tehdään hankintoja eri tavalla ja eri ihmisillä on varaa eri asioihin. Lapsen ymmärrystä lisää arjen valintojen auki selittäminen.

”Voi kertoa lapselle mistä raha tulee, mihin se menee ja minkälaiset asiat juuri meidän perheessä pitää hoitaa. Kun selittää, että perheitä on erilaisia eikä pidä lasta ulkona arjen asioista, hänen on helpompi ymmärtää, miksi kotona toimitaan niin kuin toimitaan.”

Jos haluaa perheeseen viikkorahasysteemin, se kannattaa Seppäsen mukaan aloittaa siinä vaiheessa, kun rahalle voi odottaa jonkinlaista pientä vastinetta, oli se sitten oman huoneen siisteydestä huolehtimista tai pyykkihommissa auttamista.

”Systemaattisempi viikkoraha kannattaa kytkeä ajatukseen, että sen eteen tekee jotain. Ilmaista rahaa ei ole.”

Lapset ovat yksilöitä siinä missä aikuisetkin. Seppäsen mukaan kannattaakin kuunnella herkällä korvalla lapsen omaa kiinnostusta rahaa kohtaan ja kertoa hänelle lisää aiheesta, kun kysymyksiä herää. Siihen vaikuttaa myös ikätaso.

Alakoululainen voi harjoitella oman rahan käyttöä pienillä summilla lähikioskilla. Tavoitteellisemmasta ja monimutkaisemmasta rahankäytöstä voi alkaa puhua yläkouluiässä. 15-vuotias pystyy jo tekemään itsenäisesti erilaisia sopimuksia, ja täysi-ikäistymisen lähestyessä ajankohtaiseksi tulevat arjen taloudenhoitoon kuuluvat asiat ASP-tilin avaamisesta vuokran maksuun ja vakuutuksiin. Lukio- ja ammattikouluikäisten kohdalla tieto syventyy myös isompiin rakenteisiin: miten yhteiskunta toimii, mikä on yritysten ja työntekijöiden rooli ja millaisia systeemejä maailmantalouteen liittyy. Perusta luodaan kuitenkin aiemmin.

”Uteliaisuus ja kiinnostus isompiakin ilmiöitä kohtaan lähtee aina aluksi omasta pikku kukkarosta.”

Rahahuolia? Älä tee rahasta tabua

Jos perheessä on rahavaikeuksia, on aikuisen tehtävä varjella lasta huolelta ja ahdistukselta. Se ei kuitenkaan tarkoita raha-asioista vaikenemista tai salailua.

”Lapset aistivat asioita ja ovat hirveän välkkyjä. Perheen rahahuolia on parempi käsitellä jollain tasolla arjessa sen sijaan, että niistä vaikenisi. Muuten lapset tekevät itse omia tulkintojaan asioista.”

Seppänen uskoo, että kodin asenteet rahasta puhumiseen heijastuvat myös luokkahuoneeseen. Se selittää ehkä osaltaan myös PISA-tulosten tasoeroja samanlaista opetusta saaneiden nuorten kesken. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan rahastressi voi jopa vaikuttaa heikentävästi itsenäistymisiässä olevan nuoren mielenterveyteen

”Jos raha on kotona tabu tai riidan aihe, saattaa lapsi laittaa korvat kiinni myös koulussa asiasta puhuttaessa.”

Ilmiöön on onneksi olemassa ennaltaehkäisevä lääke: avoin ja arkinen rahasta puhuminen jo aikaisessa vaiheessa.

Tehkää rahapuheesta perheenne uusi normaali

Eija Seppäsen viisi vinkkiä rahasta puhumiseen:

  1. Puhu rahasta perheen arjessa.
  2. Ota lapset mukaan kauppaan.
  3. Unelmoikaa yhdessä asia, jonka haluatte saada tai saavuttaa.
  4. Tehkää suunnitelma unelman toteuttamiseksi.
  5. Anna lapselle oma raha ja opasta sen käytössä.

Santander Consumer Finance tekee Talous ja nuoret TATin Bisneskurssien kanssa yhteistyötä nuorten talousosaamisen lisäämiseksi. Lue lisää täältä.

TATin Yrityskylä-hanke opettaa yhteiskunnassa ja taloudessa toimimisen perustaitoja koululaisille. 

Testaa TATin Taloussankari-peliä, jossa opetetaan taloustaitoja yläkoululaisille


Lue seuraavaksi